Tässäpä jäin kotia lasten ja tietysti suurimman osan koiria kanssa, Lionelin lähdettyä kohti Jämiä ja kärrykisoja kahdeksan sippeä mukanaan. Mukaan pääsi AB Blueberry, AB Al Bundy, AB Big Blizzard, AB Buffalo Bill, AB Francis Drake, AB Can Can, AB Cha Cha Cha, TT Keke. Päätinpä mie sitten kokeilla tätä tapaa viettää iltaa. Heti tietysti kun pääsin sisälle ja opettelemaan ensi kokeilua tähän maailmaan, niin oven takaa kuuluu pikkuaskelia ja hätääntynyttä itkua kun äiti ei löytynytkään omasta sängystä nukkumasta. Onhan kello sentään nukkumisaikaa osoittanut jo kauan aikaa! Lumi ilmeisesti jatkoi uniaan? Kohtahan se selviää..
Huskytkin rauhoittuivat vähän aikaa sitten uuelleen nukkumaan. Olivat sitä mieltä vissiin, että jos oikein ulvovat niin ne autoon päässeet ehkä vastaavat jollei jopa palaa takaisin. Yleensä se yksi kerta kerrallaan riittää, mutta nyt kokeiltiin aina uuelleen ja uuelleen. Toivon mukaan se kettu, joka on viime öinä juossu tarhan nurkilla, pysyy myös poissa! Vaikka aika söpöltä se näyttikin kurkatessaan kodan takaa ja tuijottaessaan minua suoraan silmiin sen kolme sekuntia ennen kuin juoksi tiehensä. Saa sellaisen möykkäröinnin tarhalla pystyyn, muttei se kyllä kettua pelota, ei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti