Training time continues and we go with quads. Sleds can still wait for little longer..
Last night at the kennel there were lots of howling and barking. I was trying to sleep and listen in the same time what was happening there. It sounded like someone got loose or then it didn't, I quite couldn't be sure, because I was so sleepy.. So I had to get up, and go out to the kennel. First the whole kennel started to bark lot to me, then they find out it's only me and the voice changes very happy: 'Hello, we are here, nice to see you! What we are going to do? We are so ready!!' I checked all around, everybody was in right places. Good!
But then they started to look in one spot and barking stars all again. I went out and walked around the yard. Then I saw someone looking at me. Then it disappeared. Then it looks at me again and it game little bit closer and closer. It's quite scary feeling in the dark when you can't see a lot with your headlamp and you know there's something out there and the dogs are also 'crazy', because of it... But then I saw a fluffy tail: it's a fox! Hey mister Fox, go a away! I want to sleep! :)
>>>>>>>>>><<<<<<<<<<
Kuinka kauniilta luonto voi näyttääkkään, vaikka katselisit sitä huskien pyllyjen takaa..?! Kauniilta tosiaankin! Ilmat on olleet kauniita aurinkoisine aamuineen ja pieni pakkanen vielä kaupan päälle :) Ja tosiaankin, saatiinhan me luntakin! Ei paljoa, mutta näyttää valkoiselta!
Treenit siis jatkuu ja edelleen mönkijöillä. Reet saavat vielä odottaa varastossa..
Viime yönä oli tarhalla levotonta..
Yöllä kun huskyt on levottomia ja ääntelevät siihen malliin, että "jokuonirtivaionkosittenkään" ääntelyä ja sitä ei unenpöpperössä taho ottaa selvää vaikka kuinka yritän unen seasta pinnistellä ja korvia höristellä selviittääkseni haukku ulina äänistä vivahde eroja.. Lopulta ei auta kuin kömpiä lämpimien vällyjen alta ja pukea nopeasti jotain pikkupakkasen lämmittävää ylle ja lähteä yön pimeyteen otsalamppu keikkuen. "No, kuka on irti?! Hä?! Mitä te mölyätte keskellä yötä?!! Samalla saan ison ryöpyn kovempia haukku sanoja vasten naamaa, kunnes ne huomaa: "Ai, se oot vaan sie!" Ja haukku muuttuu: "Hei me ollaan täällä, kiva kun tulit käymään keskellä yötä! Jee, jee!" Mutta ei tule ketään syyllistä vastaan ei. Kaikki on omilla paikoillaan. Kierrän kumminkin tarhan ympäri ja katson tarkasti, kaikki haukut kotona!
Sitten ne kääntyy naamat osoittaen yhteen suuntaan ja taas mölistään! No MIKÄ siellä on?!? Lähen kiertää tarhaa ulkokautta, mutta ei taho nähä mitään vaikka kuu valaisee otsalampun kanssa ihan kivasti. Mutta sitten! Metsässä kiiluu silmät! Ja katoaa samantien. Sitten ne kiiluu lähempänä ja lähempänä. Ja se on paljon pelottavampaa kuin tarhan sisäpuolella kiiltelevät silmät.. Sitten vilahtaa tuuhea häntä! Ketut on kyllä söpöjä, noin niinku ulkonäöltä. Voihan repolainen sentään. Häivy herättämästä! Sinne se katosi metsään..
